Tapanani on seurata ajoittain YouTuben kautta Venäjän
puolella Petroskoissa tuotettuja karjalan- ja suomenkielisiä lähetyksiä. Joskus
on kohdalleni sattunut myös vepsänkielistä puhetta, mutta tällöin tulee enemmän
ymmärtämisvaikeuksia. Mutta vaikka en ymmärtäisikään, niin se on kaunista
kuunneltavaa. Karjalankielisissäkin lähetyksissä joskus joudun koville, mutta
ydinsanoma tulee ainakin jossain määrin aina selväksi. Onneksi Karjalan
television uutislähetykset on meidänkin katsottavissa. Siitä lähtee suuri
kiitos itärajan toiselle puolelle. Karjalankielinen ja ylipäänsä
suomalais-ugrilainen kansanperinne elää Venäjällä vaikeista ajoista huolimatta.
On selkeästi havaittavissa, että Venäjän karjalaiset haluavat pitää kiinni
perinteestään.
Tuli vastaan hyvin mielenkiintoinen suomenkielinen
keskustelu, jossa petroskoilainen suomen kielen opettaja kertoi lukuvuoden
kestäneeltä työmatkaltaan Keski-Aasiasta Uzbekistanissa. Työ olisi jatkunut
mutta opettaja päätti palata takaisin kotikaupunkiinsa. Nyt hänen
aloittamalleen työlle etsitään jatkajaa.
Keskustelu on julkaistu 27. kesäkuuta ja löytyy YouTuben
Karjalan uutistoimituksen sivulta täältä: https://www.youtube.com/watch?v=i9z__2V3qTw.
Paikallinen suomen kielen opettaja Tatjana Islamajeva toimii
Petroskoissa Karjalan tasavallan Suomen kielen keskuksen puheenjohtajana. Hän
tosiaan irtaantui niistä tehtävistään vuodeksi, kun Uzbekistanista otettiin
yhteyttä. Paikkana oli yksityinen yliopisto maan pääkaupungissa Taškentissa.
Oppilaita
oli alun alkuaan 70 ja niistä muodostui neljä ryhmää. On kuitenkin hyvin
tavallista, että katoa tapahtuu. Niin tämäkin joukko supistui lähes puoleen.
Ymmärtäen suomen kielen haasteellisuuden yllättävän suurena tuo määrä mielestäni
kuitenkin säilyi.
Toimittajan kysymykseen, miten ihmeessä niinkin kaukana opiskellaan
suomea, opettaja kertoi tiivistäen tilanteen. Uzbekistan on Keski-Aasian
tasavalloista kehittynein. Siellä on kasvanut kiinnostus pohjoismaiseen koulutusjärjestelmään.
Sitä siis arvostetaan. Suomikin siis kiinnostaa skandinaavisten kielten ohessa.
Maassa toimii useita yksityisiä yliopistoja ja yhteen niistä Islamajeva
kutsuttiin. Suosittelen kiinnostuneita kuuntelemaan opettajan selvitystä.
Viime aikoina Uzbekistanissa on alettu pitää yhteyksiä
Eurooppaan. Maassa toimiva liike-elämä etsii aktiivisesti yhteistyökumppaneita
myös Suomesta. Siksi maassa on heräämässä kiinnostus suomen kieleen.
Minulla itselläni nousee ensimmäiseksi mieleen, miten
ihmeessä Petroskoista on haettu Uzbekistaniin suomen opettajaa. Siihen en
saanut vastausta. Kun lopullinen päätös valinnasta kuitenkin venyi, niin
arvailen, että maasta on oltu yhteydessä Suomeen mutta kun sitten asia ei edennyt,
palattiin kesällä yhteyksiin Petroskoin kanssa. Enkä vähättele yhtään
Islamajevan valintaa. Hän on erittäin pätevä suomen kielen opettaja. Kokemusta
on kertynyt vuosikymmeniä. Lisäksi hän puhuu täydellistä suomea. Se ei ole
hänelle vieras kieli. Uskon, että hän kykenee käyttämään uzbekistanilaisnuorten
mentaliteettiin sopivia opetusmenetelmiä paremmin kuin joku nuori
suomalaisopettaja. Ja mistäpä Suomesta olisi löytynyt ketään sellaista, joka olisi
kyennyt heittäytymään Taškentin arkeen ja mukautumaan paikalliseen kulttuuriin.
Totta kai Petroskoissa opittu ja käytetty suomi poikkeaa Suomen nykykielestä,
mutta kieli on kuitenkin rakenteeltaan hallinnassa.
…
Käsittelen myös laajemmin suomen kielen opetusta ulkomailla.
Suomessa koordinoinnista vastaa Helsingissä toimiva CIMO – Center of
International Mobility. Sen verkkosivuilta (cimo.fi) löytyy tarkempaa
tietoa siitä, missä kaikkialla suomea maailmalla opetetaan ja missä toimii
Suomesta lähetetty lehtori, missä taas opetus on järjestetty paikallisin
voimin. Sen kautta pääsee myös opetushallituksen sivuille.
Tällä
sivulla kerrotaan, että suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan 25 maassa:
”Suomi on tukenut vakiintuneesti
Suomen kielen ja kulttuurin opintoja ulkomaisissa yliopistoissa jo noin 60
vuoden ajan. Alkuvaiheessa tuki oli suomen kielen lehtorien lähettämistä
ulkomaisiin yliopistoihin ja kesäkurssien järjestämistä ulkomaisten yliopistojen
opiskelijoille. Tällä hetkellä Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan noin 80
yliopistossa 25 maassa. Opetusta tarjoavia yliopistoja on erityisesti
Euroopassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.”
Opetuksen organisoinnissa on tehty yhteistyötä muiden
pohjoismaiden kanssa. Rahoittajana on toiminut usein Suomen valtio mutta
tiedän, että viime vuosina yhä enemmän opetusta on alettu järjestää paikallisin
voimin. Kaikki riippuu tietysti maan voimavaroista. Kyllä esimerkiksi Saksa tai
Itävalta kykenee rahoittamaan opetuksen täysin itse. USA:ssa puolestaan yliopisto
tai korkeakoulu etsii itse toiminnalleen sponsoreita. Sen hankintaan on
käsittääkseni myös suomen kielen opettajan osallistuttava, mikä tietysti nostaa
kynnystä lähteä sinne opetustehtäviin. Olkoonpa rahoitus mikä hyvänsä, yhteyksiä
Suomeen on kuitenkin pidetty yllä. Nämä tiedot perustuvat omiin arvioihini.
Nyt Ukrainan sodan aikaan CIMO on katkaissut kaikki
yhteytensä Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Venäjän suhteen se on tietysti todella
harmillista. Opiskelijat ovat joutuneet tyhjän päälle. En kylläkään tiedä, missä
kaikkialla ja kuinka aktiivisesti tällä hetkellä Venäjällä suomen kielen
opetusta ja tutkimusta harjoitetaan. Valko-Venäjällä ei käsittääkseni ole
suomen opetusta.
Tästä
osoitteesta voi katsoa, missä kaikkialla maailmassa on suomen kielen
opetuspisteitä. Opetushallinnon verkostossa on mukana yli 80 suomen kielen
opetusta tarjoavaa yliopistoa. Sivulla on pitkä lista yliopistojen
yhteystietoja aina Amerikkaa ja Itä-Aasiaa myöten. Sivusta seuranneena voin
kyllä todeta, että monessa paikassa opetus on pysähdyksissä eikä suurta poltetta
ole. Vastaavasti lienee myös paikkoja, joissa innostus ei ole laantunut. Yhtä
kaikki ymmärtäisin, että nyt ollaan suvantovaiheessa. Aasian maista opetusta on
Japanissa (Tokio) ja Kiinassa (Peking ja Tianjin). Amerikassa on Kanadan ja
USA:n lisäksi opetusta ainakin Meksikossa.
…
Palaan kuitenkin Uzbekistaniin. Suomella on ollut maahan yhteyksiä. Googlaamalla löysin uutisia, joissa kerrotaan uzbekistanilaisten nuorten tulleen opiskelemaan Suomeen. Eräät käyvät suomalaista lukiota ja heidän tavoitteena on jatkaa opintoja korkeakoulussa, joko Suomessa tai Euroopassa. Tässä yleisradion jutussa kerrotaan Karelia-ammattikorkeakoulun kontakteista Uzbekistanin suuntaan. Juttu on tältä vuodelta, joten tuoreesta projektista on kyse. Uzbekistanilaisessa yliopistossa (Nordic International University) alkaa koulutusyhteistyö pohjoismaiden kanssa. Jutussa todetaan, että opetus järjestetään paikallisin voimin, mutta opetussisällöt tulevat suoraan Joensuusta. Toisessa jutussa parin vuoden takaa haastatellaan kahta uzbekistanilaista nuorta, jotka ovat tulleet opiskelemaan suomalaiseen lukioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti