Viimeinen neuvostoliittolainen

 Tämän juttuni pääsisällön olen lainannut venäläiseltä VK-sivustolta U kamina -nímiseltä seinältä. Se on vapaa suomennos, hieman mukailtu. Journalistisen tyylin olen kuitenkin pyrkinyt säilyttämään.

 Alkuun laitan lyhyen johdannon:

Eletään 90-luvun alkua. Neuvostoliiton hajoaminen tulee yllätyksenä mutta luontevasti, koska ajan henkeen ei ollut vastaan pyristelemistä. Katselin juuri videolta oppositiopoliitikko Grigori Javlinskin tuoretta muistelua noiltakin ajoilta. Hyperinflaatio oli valtava, Javlinskin mukaan tietoisesti toteutettu. Se on toisen jutun aihe. Nyt laitan tähän harmittomamman tapahtuman, jossa myös piili ainakin pienen tragedian aineksia. Jotta kuitenkin päästäisiin vuoden 1991 tunnelmaan, lainaan Javlinskia tästä keskustelusta. Haluan vielä myöhemmissä teksteissäni palata noihinkin vuosiin.

”Toinen tammikuuta vapautettiin hinnat, se loi hyperinflaation, vuoden kuluttua se oli 2600 prosenttia!!! Siis hinnat kohosivat 26-kertaisiksi. Se oli yhtä kuin konfiskaatio, sillä omaisuuttahan ei ihmisillä ollut mutta kaikki säästöt tuhoutuivat.”

”Seuraava askel oli privatisaatio (yksityistäminen). Mutta miten privatisoida, jos kaikki rahat on jo tuhottu. Se avasi markkinat rikolliselle toiminnalle.”

….

Kosmonautti Sergei Krikaljov (s. 1958) lähti Mir-avaruusasemalle 18. toukokuuta 1991 yhdessä muutaman muun miehistön jäsenen kanssa. Hänen piti palata Maahan viiden kuukauden kuluttua, mutta hän palasi vasta 25. maaliskuuta 1992. Hän sai seurata avaruudesta Neuvostoliiton hajoamista. Krikaljov lähti lennolle Neuvostoliiton kosmonauttina ja palasi viimeisenä Neuvostoliiton kansalaisena.

Hänen ollessaan avaruudessa hänen kotimaansa hajosi. Paluun viivästyessä hän tuli tehneeksi avaruudessa olemisen maailmanennätyksen. Kun Moskovassa mullistukset jatkuivat, MIR-asema jatkoi kiertokulkuaan Maan ympäri. Avaruusasemasta tuli hänen kotinsa ja se jäikin lopulta viimeiseksi palaseksi Neuvostoliittoa. Hänet lähetettiin avaruuteen Neuvostoliitolle kuuluvasta Baikonurin avaruuskeskuksesta. Tehtävä oli suunniteltu viiden kuukauden mittaiseksi. Sen pitempään hän ei ollut valmistautunut MIR-asemalla oleilemaan. Maan hajoaminen toi avaruusteollisuudelle valtavan iskun. Sergeille kerrottiin, että maalla ei ollut varoja hänen palauttamisekseen. Avaruuslentojen keskushallinto pyysi häntä pysymään asemalla mahdollisimman pitkään.

Hän oli vaikeassa tilanteessa, sillä odotettua pitempi oleskelu saattoi vaikuttaa haitallisesti hänen terveyteensä. Seuraukset voivat olla erittäin vakavia: kosmista säteilyä, kasvanut syöpäriski, immuunijärjestelmän heikkeneminen. Sergei olisi halutessaan voinut itse lähteä avaruusasemalta milloin tahansa. Nimittäin sen yhteydessä oli pelastuskapseli. Paluulla olisi kuitenkin ollut ikävä seuraus: itse asema olisi tuhoutunut. Sergei ei antanut periksi. Hän jatkoi uskollisesti odotustaan. Lopulta hänen tehtävänsä kesti kaksi kertaa määräaikansa - 311 päivää.

MIR-asemalle oli suunniteltu neljä lentoa, niistä voitiin toteuttaa vain kaksi. Niihin ei saatu mukaan lentoinsinööriä.

Venäjällä alkoi hyperinflaatio. Hallitus myi kaiken voitavansa, mukaan lukien myös paikat MIR-asemalle. Japani osti paikan 12 miljoonalla dollarilla, Itävalta 7 miljoonalla dollarilla. Haluttiin käydä kauppaa, koska avaruusasema oli edelleen toimintakunnossa.

 

Kaikki muut miehistön jäsenet pääsivät palaamaan maahan, paitsi Sergei Krikaljov. Lopulta hänellekin löytyi korvaava henkilö, kun hänen lentoinsinöörin paikkansa lunasti Saksa 24 miljoonalla dollarilla.

Sergei palasi kotiin 25. maaliskuuta 1992. Laskeutumisen jälkeen kapselista tuli ulos mies, jonka avaruuspuvussa oli kirjaimet USSR. Kädessään hän piti Neuvostoliiton lippua. Raporteissa todettiin, että hän näytti uupuneelta, iho oli väriltään kalvakan jauhomainen. Hänen kuntonsa jätti paljon toivomisen varaa. Neljä henkilöä auttoi häntä laskeutumaan maan pinnalle.

Hänen laskeutumispaikkansa sijaitsi Arkalykan alueella, joka kuului nyt Kazakstaniin. Hänen kotikaupungistaan ​​Leningradista oli tullut Pietari. Hänen muhkealla 600 ruplan kosmonautin palkallaan saattoi nyt ostaa kilon makkaraa.

Krikaljovista tuli viimeinen kosmonautti, joka sai avaruuslennostaan palkkioksi Volga-merkkisen auton. Kaksi vuotta myöhemmin hänelle myönnettiin "Venäjän sankarin" arvonimi. Myöhemmin hänestä tuli ensimmäinen venäläinen kosmonautti, joka lensi NASA-sukkulalla. Hänestä tuli sittemmin myös ensimmäinen venäläinen kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla asunut kosmonautti.

…

Lisätietoja Sergeistä löytyy esimerkiksi tätä kautta.