Yleisurheilun EM-kisoista (ja varsinkin selostuksista)

Tämä lyhyt purkaus liittyy meneillään oleviin yleisurheilun maanosan mestaruuskisoihin, tarkemmin sanoen lähinnä kisalähetysten selostuksiin. Olen toki seurannut niitä vain satunnaisesti, joten paljon on jäänyt kuulematta.  Totean heti tähän alkuun, että Yleisradion urheiluselostajat ovat pääsääntöisesti ammattitaitoista ja asiallista väkeä. Nyt puutun vain muutamiin minua ärsyttäneisiin tilanteisiin.

Kuuntelin eilen YLE PUHE –kanavaa.  Mieleen jäi Jarmo Lehtisen kommentti: ”Ei täällä mitään venäläisiä tarvita.” Lausahdus osoittaa Lehtisen asenteellisuuden. Tutulla linjalla tuntuu Suomen yleisradio olevan.  

Siten tuli sellainenkin tilanne, että eräs selostaja erehtyi kahta suomalaisurheilijaa kutsumaan ”tytöiksi”. Tuskin oli saanut sanottua, niin jopas mies hätääntyi ja korjasi välittömästi: ”Kyllä 18-vuotiaat ovat jo naisia.” Kaveriselostaja vieressä rupesi myös vieressä tankkaamaan, että kyllä he naisia ovat.  Se, mikä tuossa pisti korvaan, oli tuo puheesta havaittava hätääntyminen. Tiukat ohjeet on näköjään annettu, että ei saa tytötellä.

Sen olen kyllä huomannut jo aiemmin, että urheiluselostuksissa miesselostajat oikein korostamalla korostaen puhuvat naisista. Joskus hiihtoselostuksia kuunnellessani olen havainnut, että naispuolinen kommentaattori (muistaakseni Pirjo Muranen) on puhunut välillä tytöistä. Toki hän on silloin korostanut hiihtäjien keskinäistä kaveripiiriä ja me-henkeä, sillä onhan hän itsekin ollut aktiivihiihtäjä.  

Miesselostajat pelkäävät Yleisradion feministitribunaalia kuin ruttoa. Jos sanoo väärän sanan tai osoittaa ”sovinistiset” asenteensa, niin heti laitetaan syrjään. Voi käydä niin, että joutuu tästä eteenpäin selostamaan Suomessa paikallisia kyläkilpailuja.

Sitten on vielä nuo ”maahanmuuttajat”. Tässä tarkoitan kansalaisuuden muuttajia. Siinä on erityisesti kunnostautunut Turkki. Turkin joukkueessa pitemmillä juoksumatkoilla on paljon kenialaisia. Hehän luonnollisesti ovat olleet kärkisijoilla ja sen ansiosta Turkki onkin mitalitilaston kärkisijoilla.

Tuollainen toiminta on täysin typerää. Sillä ei ole eurooppalaisen urheilun kannalta mitään iloa. Euroopan mestaruuskisat pitää olla vain eurooppalaisille juoksijoille. On moraalitonta jollakin puolen vuoden ”asumisen” jälkeen saada maan kansalaisuus ja sitten tulla taistelemaan maanosan mestaruuksista. Säännöissä pitäisi olla tiukka linja. Parasta olisi, jos EM-kisoihin voisivat osallistua vain syntyperäiset eurooppalaiset.  Voihan heidän joukossaan olla toisen polven afrikkalaisia, sillä ei ole väliä. Mutta että nuo nimellisesti kansalaisuuttaan vaihtavat tulevat pilaamaan Euroopan omia kisoja, joissa eurooppalaisilla itsellään olisi edes jollain lailla mahdollisuus pärjätä. Nuo kenialaiset ja etiopialaiset koikkelehtijat menkööt muualle jolkottamaan. Olympiakisat ja MM-kisat ovat heitä varten.

Seurasin muuten hieman myös Venäjän TV:n selostusta naisten 10 000 metrin juoksusta. Siellä selostaja täysin rehellisesti ja ilman mitään tunteilua pohdiskeli ongelmaa ja tuomitsi tuollaisen kansalaisuuspelleilyn. Tosin hänen parikkinsa ei edustanut yhtä jyrkkää kantaa.

Oli mielenkiintoista kuulla Yleisradion selostajaa, joka alkoi arvostella käytäntöä, jossa niin helposti voidaan saada kilpailuoikeus eurooppalaisessa maassa. Sitten hän ehkä huomasi menevänsä alueelle, joka hänen tehtäviinsä ei kuulu, kun korjasi heti pikapikaa puheitaan tyyliin: ”Mutta mehän emme ole tekemässä näitä päätöksiä”. Ja seuralainen vielä kuin helpotuksesta huokaillen lisäsi: ”Niin, onneksi emme ole.”

Jotenkin YLE Puheen selostajien ”hehkutus” on kuulostanut välillä suorastaan vastenmieliseltä. On korostettu rehtiä urheilua ja sopuisaa yhteishenkeä niin siirappisen imelästi, että tuntuu, kuin tuohon olisi etukäteen valmistauduttu. Kattia kanssa. Ei tuo urheilu noilla puheilla rehdiksi muutu eikä varsinkaan sillä, jos venäläiset ovat poissa. Mutta Yleisradio etenee linjallaan.

No, Venäjään liittyen lisään vielä sen, että puhuttiin siellä yhdessä vaiheessa myös Venäjän seiväshypyn mestarista Jelena Isinbajevasta.  Mitään sympatioita tai myötätuntoa ei selostajien puheesta ollut kuultavissa, päinvastoin pienoista vahingoniloa, kun oli vielä ”tullut toisiin aatoksiin” ja pyrkivänsä mukaan olympiakisoihin.