tiistai 14. tammikuuta 2014

Surulliseksi tekee

Surulliseksi tekee.
Viranomaisten mielivalta lisääntyy: Lasten huostaanotto, vanhusten edusvalvonta. Yksityiset toimijat saavat jyllätä. Kukaan ei valvo, kukaan ei suojele lasta, eikä avutonta vanhusta. Vanhuksen tilit tyhjäksi ja pellolle. Laskuista viis. Lapsilta pois oikeus isään ja äitiin. Vanhemmat valvontaan!
Protestit eivät johda mihinkään. Virkamiehiltä vain flegmaattisia vastauksia. Valtakunnassa kaikki hyvin. Eihän meillä ole Pietarin katulapsiongelmia.  Väärinkäytökset ovat sula mahdottomuus. Suomessahan järjestelmä toimii. Lapsen parasta ajatellaan. Siksi pulinat pois!
Vanhusten tileillä haamunostoja. Lapset laitokseen vaikka väkisin. Virkamiehet levittelevät käsiään.
Sananvapautta valvotaan senkin edestä. Väärä sana, ja ollaan jo syytettä nostamassa. N-sana, v-sana, r-sana, F-sana… mitä niitä onkaan. Ja jo kiihottaa...
Keskustelua ei ole, on nimittelyä ja leimakirveitä. Seuraa hiljaisuus, tai ehkä hyminää.
Hei sun hihamerkkis! Kohun teit, sai virkamies nenäänsä herneen.
Ja oikeus tutkii samaa murhaa ties monettako kertaa. Sen mitä jahdeiltaan ehtii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti