EUNUKKI

Kiinassa juhlitaan hevosen vuoden alkua. Siksi pieni vilkaisu maan historiaan hieman eksoottisesta näkökulmasta.

I

Kuohittava asetetaan makuu- tai paremminkin noja-asentoon. Yksi henkilö pitää lujasti kiinni vyötäröstä, kaksi pitää levällään olevia sääriä lujassa otteessa. ”Veitsimies” seisoo edessä. Hän tekee yhdellä sivalluksella miehestä eunukin.

Ennen prosessia on alavatsa ja yläreidet sidottava tiukasti liiallisen verenvuodon estämiseksi. Sitten leikattava kohta kostutetaan kolmesti kuumalla pippurivedellä potilaan ollessa noja-asennossa, kuten yllä todettiin.

Sitten sekä penis että kivekset leikataan irti pienellä sirpin muotoisella käyrällä veitsellä. Leikkaus tehdään aivan ihoa myöten.

Jos kuohitseminen onnistuu, pistetään tinasta valmistettu neula tai tappi huolellisesti peniksen juuressa olevaan virtsa-aukkoon.

Haava peitetään sen jälkeen kylmässä vedessä kostutetulla paperilla ja sidotaan huolellisesti.

Sitten potilas pannaan kävelemään huoneessa kahdesta kolmeen tuntia kahden henkilön tukemana. Sen jälkeen hänen sallitaan mennä makuulle.

Potilas ei saa juoda mitään kolmeen päivään. Tuona aikana potilas kärsii kovista tuskista paitsi janon, myös voimakkaan kivun vuoksi. Tuskia lisää myös se, ettei hän voi tyhjentää rakkoaan.

Kun kolme vuorokautta on kulunut, siteet poistetaan ja myös tappi vedetään irti virtsaputken päästä. Potilas kokee helpotuksen virtsan purkautuessa rakosta suihkulähteen lailla. Tällöin kaikki on mennyt hyvin eikä potilaalla ole vaaraa. Mutta jos tuo onneton ei pystykään virtsaamaan, tuskat jatkuvat eikä häntä pelasta mikään.

G.Carter Stent, ’Chinese eunuchs’, Journal of the North-China Branch of the Royal Asiatic Society, new series, 11 (1877), 143-83 (170-71). Lainattu teoksesta  Laven, Mary: Mission to China. Matteo Ricci and the Jesuit Encounter with the East. London 2012, 161-162.

II

Eunukkeja on ollut Kiinan hoveissa ainakin 700-luvulta eKr. saakka. He toimivat keisarillisissa hoveissa keisarin henkilökohtaisina palvelijoina, he vahtivat palatseissa jalkavaimojen asumuksia, jonne muilla kuin eunukeilla ei ollut asiaa. Näin taattiin, että kaikki syntyvät lapset olivat keisarin jälkeläisiä. Eunukit olivat nöyriä palvelijoita, jotka olemuksellaan auttoivat pitämään keisarin palatsin ympärillä salaperäisyyden leimaa.

Eunukit säilyttivät asemansa Kiinan keisarillisessa hovissa aivan sen loppuun, vuoteen 1911 saakka. 

Viimeinen eunukki  Sun Yaoting eli vuosina 1902-1996. Hänet kastroitiin 8-vuotiaana muutama kuukausi ennen keisarin vallan loppua.

Ehkä tunnetuin eunukki Kiinan historiassa on ollut amiraali Zheng He (1371-1433). Hän oli tutkimusmatkailija, joka johti Kiinan merivallan nousua. Hän teki lukuisia matkoja valtavilla laivoillaan aina Intian valtamerta ja Afrikan rannikkoa myöten.

Zheng Hen kastrointi tapahtui Kunmingissa 1380-luvun alussa ennen kuin hän oli saavuttanut murrosikää. Kaupunki oli tuolloin muslimien vallassa. Kiinalaiset valtasivat kaupungin, murhasivat kaikki aikuiset kaupungin puolustajat ja kuohitsivat kaikki alle murrosikäiset pojat. Monet heistä kuolivat shokkiin ja sairauksiin. Hengissä säilyneet määrättiin keisarillisiin armeijoihin, tai heitä pidettiin palvelijoina tai seuralaisina. Zheng He (alkuperäinen nimi Ma He) sijoitettiin keisarin pojan Zhu Din talouteen. Hänestä tuli vähitellen Zhu Din lähin neuvonantaja. Hän oli voimakas hahmo ja pelottava sotilas, joka seisoi päätä pitempänä päämiehensä rinnalla. Hänen on kuvattu olleen yli kaksi metriä pitkä ja hänen askeleensa on kerrottu olleen kuin ”tiikerin loikka”.

Zheng He oli asettanut katkaistun peniksensä pieneen arkkuun, joka sijaitsi temppelissä. Hän uskoi, että hänen ”miehisyyden aarre” seuraisi häntä seuraavaan maailmaan, jossa hänestä voisi jälleen kerran tulla kokonainen mies. Maallisessa elämässään hän oli kuitenkin vannonut palvelevansa ja tottelevansa suojelijansa ja hallitsijansa Zhu Din käskyjä.

Erinäisten vaiheiden jälkeen Zhu Di onnistui nousemaan Kiinan keisariksi. Hänestä tuli kolmas Ming-dynastian keisari. Tällöin hän halusi palkita palvelijoitaan. Zheng Hestä tuli amiraali ja hänet pantiin komentamaan Kiinan nousevaa laivastoa. Hän komensi kaikkiaan seitsemää retkikuntaa, joissa oli satoja laivoja ja tuhansittain miehiä.

Näistä hänen matkoistaan riittäisi enemmänkin juttua. Laivat eivät olleet mitä tahansa ”paatteja”. Suurin laiva oli 122 metriä pitkä ja 52 metriä leveä . Vertailun vuoksi mainittakoon, että noin sata vuotta myöhemmin Intiaan purjehtineen Vasco da Caman laiva oli vain 23 metriä pitkä ja 5 metriä leveä.

Siinä kun eurooppalaiset maailman valloittajat olivat röyhkeitä kolonialisteja, nämä kiinalaiset matkailijat lähestyivät uusia kansoja ystävällisin elkein.

Lähde:Gavin Menzies: 1421. Kun Kiina löysi maailman (1421 – The year China Discovered the World, 2002).