keskiviikko 5. elokuuta 2020

Elvytetään liittovaltioon (Tuomas Malinen)

Tuomas Malinen jatkaa euro- ja liittovaltiokritiikkiään. Uuden Suomen puheenvuoropalstalla hän on julkaissut tasaisin väliajoin perusteltuja kannanottojaan. Ja heinäkuun viimeisenä päivänä Manolis Huukin youtube-kanavalle ilmestyi jälleen keskustelu (ks. täältä). Hieman laveassa tempossa edetään mutta kyllä sieltä ydinsanoma löytyy. Kyseessä on siis jatkokeskustelu, edeltävästä tapaamisesta reilun kuukauden takaa olen kirjoittanut täällä.  Se on tosin lähinnä maininnan tasolla, koska päähuomioni oli kiinnittynyt Malisen ja Sami Miettisen keskusteluun. Pian varmaan on taas heidänkin uusintatapaaminen. Nyt kuitenkin nostan tähän Malisen ja Huukin keskustelujen ydinsanoman.

 

Euroopan unionin luonne on yhteisvastuiden mukana muuttumassa.  Kun 90-luvulla äänestimme Euroopan unioniin liittymisestä, varta vasten korostettiin sitä, että kyse on itsenäisten valtioiden liitosta. Sellaisena se suomalaisille esitettiin ja siitä äänestettiin. Kyse ei siis ollut nykyisen kaltaisesta liitosta. Puheille uudesta kansanäänestyksestä on siis perusteita.

 

Hallituspuolueiden kannattajat torjuvat kansanäänestyksen.  Malinen toteaa, että uskomattomin hänen kuulemansa kommentti kansanäänestystä vastaan on se, että kansa ei ymmärrä.  Hänen mukaansa asia voidaan selittää havainnollisesti ja selkeästi. Ei ole kyse mistään yliluonnollisesta. Liittovaltion ja tulonsiirtounionin kannattajat voivat myös perustella omia kantojaan. Kansan on voitava tehdä lopullinen päätös. Se on Malisen mukaan olennainen pointti, koska kansa on maksaja.

 

EU-eliittiä eivät kansalaiset kiinnosta vähääkään. Se haluaa projektinsa maaliin, hinnalla millä hyvänsä. Nykyisin EU:ssa pelätään kansaa. Se taas on demokratian vastaista. Demokratiassa pitäisi edetä niin kuin kansa haluaa. Kasvoton EU-eliitti jyrää omaa agendaansa ja Malinen pitää valitettavana sitä, että se on saanut tuekseen poliitikkoja ja myös ekonomisteja.

 

Tässä Ivan Puopolon haastattelussa keskustellaan liittovaltiosta. Vastakkain ovat Laura Huhtasaari ja Elina Lepomäki. Lepomäen perustelut liittovaltionpuolesta tuntuvat suoraan sanoen surkeilta. Nähdäkseni monet nykypäivän poliitikot eivät ole kansan edustajia, vaan he ovat ammatillisessa uraputkessa. Silmissä häämöttää komea hyväpalkkainen ura jossakin EU-virassa tai ainakin sen suojeluksessa.

 

Ns. elvytyspaketista Malinen toteaa olennaisen, kun keskustelua on käyty reilu varttitunti: ”Suomalaiset eivät ymmärrä, että me ollaan maksamassa EU:lle valtavasti sen takia, että saadaan pidettyä Italia eurossa, ettei se aiheuta vakavia tappioita Saksan ja Ranskan pankeille.”

 

Iso projekti ei saa hajota. Sitä viedään eteenpäin yhä valtavamman byrokratia-armeijan avulla, vaikka väkisin. Euro on pidettävä koossa. Malisen mukaan tuon projektin ongelma on siinä, että jos euro halutaan pitää nykyisen kaltaisena, se vaatii tulonsiirtounionin ja liittovaltion. Se ei ole halpa projekti. Kansa on viime kädessä maksajana ja siksi siltä on saatava suostumus, jos demokratia halutaan säilyttää.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa valtamedia kehrää Sanna Marinin ympärillä. Todellisista ongelmista ja uhista vaietaan. Se on sitä todellista populismia, josta oppositiota on syytetty. Tietysti toivotaan, että kansa hymistelisi median mukana.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti