Yleisradion eräitä ohjelmia seuranneena en yhtään enää
epäile, miksi Suomi on koulukiusaajien maa. Mallit saamme Tv-ruudusta suoraan
olohuoneeseen.
Voimia Huhtasaarelle ja muille kiusatuille!
Arto Luukkanen on kirjoittanut asiasta osuvan blogitekstin.
Hän nostaa Neuvostoliiton historiasta esille Andrei Vyšinskin. Näin Luukkanen muun muassa kiteyttää:
Vyšinsky vahti tarkasti sitä,
että oikeus ei suinkaan tutkisi todisteita vaan keskittyisi siihen, että
syytettyjen todistukset olisivat linjassa kuulusteluissa annettujen
”mukiloitujen” tunnustusten kanssa.
Olen itse kirjoittanut Vyšinskista täällä.
Kaiken kaikkiaan hän oli hyvin ristiriitainen hahmo, jota Stalin onnistui
pitämään otteessaan jonkun menneisyyden ”virheen” takia. Hänen uskollisena koirana mies sai vapaan
kentän itsensä toteuttamiselleen. Valta sokaisi, mutta se kostautui viimeistään
miehen jälkipolvelle. Vaimon ja perheen ainoan tyttären elämä miehen kuoleman
jälkeen ei tainnut olla kovin ruusuista. Andrei Vyšinskin elämän viimeiset
kuukaudet Stalinin kuoleman jälkeen toivat seuralaiseksi pelon, joka raastoikin
miehen lopullisesti. Hän menehtyi sydänkohtaukseen YK:n suurlähettiläänä New
Yorkissa puolitoista vuotta Stalinin kuoleman jälkeen.
Nuo vallan uskolliset koirat jylläävät myös meidän ajassamme. Toki nyt eletään erilaisessa maailmassa eikä kenenkään henki ole suoranaisesti uhattuna.
Tässä nyt ajankohtaisessa LH:n tapauksessa on samalla
kyseessä jonkinlainen hegemoniakamppailu. Jyväskylän yliopiston
kasvatustieteellisen tiedekunnan jo itsenäisesti tekemään päätökseen ei haluta
tyytyä. Se on näpäytys, jolla halutaan
korkeakoulujen ja oppilaitosten opetushenkilökunta ruotuun. Mahdollisessa
opinnäytetyön vilppitapauksessa tulisi työn ohjaaja ja sen hyväksymistä
esittäneet henkilöt asetettava vastuuseen ja samalla asetettava näiden
henkilöiden koko toiminta tutkinnan alle. Mitäköhän lie kulisseissa on tähän
mennessä jo tapahtunut…
Ei muuta tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti