SIVISTYS

Tänään (24.4) radiosta tuli heti puolenpäivän jälkeen ohjelma Tiedeykkönen: Katoaako sivistys ja kuinka käy tieteen, kun viihde jyllää päälle. Ohjelmassa olivat keskustelemassa professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja kirjankustantaja Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana oli Sisko Loikkanen. Keskustelu alkoi ensin sivistyksestä, sitten siirryttiin viihteeseen ja se eteni sitten oma vauhtiaan.

Poimin ohjelmasta yhden puheenvuoron, jossa Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Rene Gothoni kertoo käsityksensä sivistyksestä. En voi muuta kuin kompata professoria. Alla on hänen kommenttinsa. Olen hieman muokannut sitä kirjoitusasuun ja tähän yhteyteen sopivammaksi, mitään kuitenkaan vääristämättä.

”Minusta monilla on väärä käsitys siitä, mitä sivistys on. Sivistyshän ei ole samaa kuin olla oppinut, eikä se myöskään ole sitä, että on pedantti. Sivistys näkyy avarakatseisuudessa hyvin monella tavalla. Se näkyy myös siinä, että ihminen pystyy ottamaan etäisyyttä erilaisissa keskusteluissa omien mielipiteitten ja muiden mielipiteitten välillä ja pystyy arvioimaan mielipiteitä erilaisina asioina, jotka ovat hänen omasta egostaan irrallisia. Näin hän pystyy keskustelemaan niistä rauhallisena. Sivistys edellyttää hyvää koulutusta, jonka varaan sivistys rakentuu. On riittävän hyvä perusta, jonka pohjalta voi keskustella. Sivistys on prosessi, joka ei lopu mihinkään koulutukseen, vaan se jatkuu niin kauan kuin ihminen elää. Siihen kuuluu mukaan keskustelu. Niin kuin me nyt käydään tätä keskustelua, niin se on yksi tapa ylläpitää sivistystä.

On tärkeä ymmärtää, että se prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin ihminen elää. Siinä on myös erilainen tietotaito: me tiedetään jotakin mutta samalla mukana on uteliaisuus tietää vielä enemmän. Uteliaisuus liittyy tähän prosessiin siten, että kun mä tiedän näin paljon nyt ja mä olen kiinnostunut tästä, niin ehkäpä tämä keskustelukumppani tietää jotakin, mitä minä en tiedä. Sen vuoksi en lähde heti väittämään vastaan, että hän on väärässä, vaan mielellään kuuntelen, mitä hän sanoo, sen takia että mä voin itse oppia siitä jotakin. Tämä on yksi sivistyneisyyden keskeinen asia.”

Kaivoin tuosta kommentista keskeisiä sivistykseen liittyviä asioita: avarakatseisuus, arviointikyky, rauhallisuus, koulutus, tieto, prosessi, uteliaisuus, oppiminen.

Miksi sitten tartuin tuohon kommenttiin? Totta kai taustalla on pettymys siihen keskusteluun, mikä jatkuvasti hyppii silmille sosiaalisesta mediasta. Kovin heikot ovat nykyisin keskustelutaidot. Johtuuko se sitten sivistyksen puutteesta? Keskustelukumppania ei kunnioiteta. Ollaan koteloituneita omiin käsityksiin. Se osoitetaan ylimielisellä toisen vähättelyllä. Jos joku on eri mieltä, ryhdytään tiuskimaan vastaan yrittämättäkään syventyä toisen ajatuksiin saati oppia jotakin. Kun argumentit loppuvat, niin keskustelu menee nimittelyksi ja leimakirveiden heittelyksi. Sivistysvajeessa eletään.

Keskusteluun saadaan itse asiassa hauska loppukaneetti. Toimittaja kyselee, miten tutkijoiden kesken sujuu mielipiteiden vaihto heidän omilla palstoillaan sosiaalisessa mediassa. Kaikki joutuvat toteamaan, että huonosti. Aina siellä on joku häirikkö pilaamassa sivistynyttä keskustelua. Ohjelma on kuultavissa YLEn Areenassa: http://areena.yle.fi/radio/2684940.