Käsittelen tässä jutussani Juha Ahvion syyskuun lopussa
pitämää luentoa Euroopan pakolaiskriisi
ja islamin invaasio: https://www.youtube.com/watch?v=WBWjcQq09-Y.
Ahvio on käsitellyt aihetta myös muissa yhteyksissä, mutten niihin nyt puutu.
Hänen blogiaan en ole viime aikoina lukenut. Hänen viimeisimmän kirjansa (Eurooppa ja Suomi islamisoituvat, Kuva
ja Sana 2015) lukaisin kesällä.
Kun Juha Ahvion luentoa kuuntelee, niin alkaa tuntua, että
meitä pieniä ihmisiä ja myös koko Suomen kansaa ohjataan ja viedään oikein
isolla kädellä. Eurooppa yhdentyy eikä liittovaltiokehitystä voi estää enää
mikään. Bilderberg (https://en.wikipedia.org/wiki/Bilderberg_Group)
vie ja demokratia vikisee. TTIP-sopimuksesta investointisuojineen ei Ahvio
mainitse sanallakaan, mutta sekin tuntuu astuvan kehiin kuin olisi jo valmiina
näytelmän käsikirjoituksessa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Transatlanttinen_kauppa-_ja_investointikumppanuus).
Kärjistäen totean, että suomalaisuuden esille tuonti on pian
jos ei aivan rikollista niin ainakin paheksuttavaa ja kertoo puhujan
moraalivajeesta. Urheilusta suomalaisuudelle on löydetty turvasatama, mutta
kansallisuutta hehkuttavien fanien selän takana on perinteinen arvomaailmamme
katalassa muutoksen paineessa. Varmistetaan vielä, että tässä kohdassa kyse on
omaehtoista pohdinnastani.
…
Juha Ahvio on Suomen merkittävimpiä monikulttuurisuusideologian
kriitikoita. Hän näkee islamin leviämisen maailmassa uhkana. Vaikka hänen
teemansa onkin mitä ajankohtaisin, niin mikään julkisuudessa näkyvä
mediapersoonallisuus hän ei ole. Hän pysyy tutkijanroolissaan parrasvaloilta
syrjässä. Eikä toki valtamedia häntä sivuillensa huolikaan, koska hän edustaa
sille vieraita arvoja. Hän osaa joka tapauksessa ilmaista selkeästi oman
näkemyksensä, laajentaa arjen todellisuuteen, ajan tapahtumiin ja
ajankohtaisiin kirjoituksiin perustuen selkeän kokonaiskuvan, josta paljastuu
keskinäiset kytkökset ja yhteiskunnan keskeisten toimijoiden taustavaikuttajat.
Ahvio kirjoittaa omasta asiastaan aktiivisesti ja järjestää
silloin tällöin yleisöluentoja, jossa hän pyrkii kansantajuisesti selkeyttäen
kertomaan oman sanomansa. Hän haluaa oman aatteellisen taustansa mukaisesti
puolustaa länsimaisia juutalaiskristillisiä arvoja ja näkee sen vuoksi
islamilaisista maista leviävän maahanmuuton suurena uhkana. Hän haluaa
sanomassaan tuoda esille myös kristittyjen vainoja.
…
Minulla on Ahvioon kaksijakoinen suhde.
Yhtenä syynä on myös hänen sanomansa uskonnollinen viitekehys, jota selvitän
hieman alempana.
Totta kai hän kirjoittaa tärkeistä asioista ja tuo esiin
näkökulmia, joita valtamedia tietoisesti välttelee. Hän menee taustoihin tehden
tutkivaa journalismia ja luo sillä tavalla vaihtoehdon vallassa olevalle
yksioikoiselle tulkinnalle. Hänen kaltaiselleen on olemassa oma tilauksensa.
Kaksijakoisuudella tarkoitan sitä, että en mene mukaan aivan
kaikkiin Ahvion kärjistyksiin. Osaan asettaa ne omaan lokeroonsa. Tietty
kriittisyys on siis asenteissani mukana. Hän perustaa tietonsa kuitenkin faktoihin
ja vaikea on hänen päälinjauksiaan pitää minään huuhaana.
Tuon esimerkkinä kestävän kehityksen periaatteet (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys)
ja meitä uhkaavan ilmastonmuutoksen. Ahvio suhtautuu sen ”profeettoihin” kovin
kriittisesti. Minä taas näen sen maapallon elämälle todellisena uhkana, mikä
pakottaa suhtautumaan ekologisiin kysymyksiin vakavasti. Ymmärrän toisaalta
Ahviota ja hänen taustajoukkojaan, jotka löytävät pinnan alta tiettyjen piirien
poliittisen agendan. Nämä piirit käyttävät asiaa omiin poliittisiin
tarkoituksiinsa, pelaavat omaan pussiin. Osaltaan kai siksi Ahvio ottaa
ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen ideologiaan niin jyrkän kriittisen
kannan. Muitakin ideologisia perusteita lienee, mutta ei mennä nyt niihin.
Kykenen tässä asiassa suhtautumaan häneen kylmän viileästi. Otan huomioon hänen
sanomansa tärkeiksi katsomiltani kohdin. Jätän muut kärjistykset huomiotta.
Nyt huomaan, että Ahvio on käsitellyt luentonsa jälkeen asiaa
tarkemmin tuoden blogissaan esille myös saamaansa kirpeää palautetta. Omaan
kaksijakoisuuteeni se luo valitettavasti lisää säröä.
Juha Ahvio on Patmos-lähetyssäätiön
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Patmos_L%C3%A4hetyss%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6)
tutkimusjohtaja. Patmos on avustus- ja lähetystyötä tekevä kristillinen
järjestö. Sillä on kansainväistä toimintaa ja Suomessa sen tärkeänä osana on Kuva ja Sana –kustantamon kautta leviävä
julkaisutoiminta. Se toimii evankelisluterilaisesta kirkosta erillään.
Patmos ry:n yhtenä taustahahmona on ollut
amerikkalaistyylinen saarnaaja Leo Meller, sen nyt jo eläkkeelle siirtynyt
entinen toiminnanjohtaja. Hän pystyi aikoinaan nostamaan säätiön kukoistukseen.
Jotta tuo yllä mainitsemani oman suhtautumiseni
”kaksijakoisuus” selvenisi, niin hypähdän hieman menneisiin vuosiin. Etäännyn maahanmuuton
ongelmista tai arabikeväästä tai kansallisvaltion murentumisesta ja palaan
teinivuosiini. Tosin EU:n liittovaltiokehitykseen sillä on pienen pieni sidos.
Meller on siinä mielessä minulle nuoruudesta tuttu henkilö,
että olen hänet tavannut ja lukenutkin pari hänen kirjaansa. Elettiin aivan
70-luvun alkuvuosia. Olin alle kaksikymppinen lukiolainen ja asuin kotona,
isäni toimi seurakunnassa osa-aikaisena vahtimestarina. Kerran isäni oli
matkalla ja toimin hänen sijaisenaan. Tuolloin juuri seurakunnan tiloissa oli
Patmoksen tilaisuus, jossa esiintyi Leo Meller. Kuuntelin hänen palavasieluista
yleisön vangitsevaa esitystään. Autoin tilaisuuden jälkeen kantamaan hänen
tarpeistoaan autoon ja palkkioksi hän lahjoitti erään kirjansa, jossa
käsiteltiin Uuden testamentin Ilmestyskirjaa ja nähtiin sen ennustuksissa hyvin
konkreettisia viitteitä nykyajan tapahtumista. Kirjan sanomana oli, että lopun
aika oli lähellä. Antikristus (Ilmestyskirjan peto) nousee valtaan valtioiden
yhdentymisen myötä. Olin tuolloin herkkäsieluinen maailmankuvaani ja
–katsomustani rakentava nuori ja tuo näky Euroopan tulevaisuudesta jäi syvälle
mieleeni. Aina se palautuu, varsinkin kun olen alkanut huomata, mihin Euroopan
Unionin laajentuminen on Eurooppaa johtamassa.
Isälläni oli toinenkin Mellerin kirja ja luin samalla senkin.
Tutkistelinkin vakavissani kirjojen sanomaa. Tulin kuitenkin verrattain
kriittiseksi. Ajattelin, että tarvittiin aikamoista mielikuvitusta, kun yrittää
liittää Ilmestyskirjan ennustuksia meidän aikaamme. En nähnyt viitteitä siitä,
että olisimme tuolloin eläneet niin kohtalokkaita aikoja ihmiskunnan
elämässä. Alkoi tuntua, että Meller
pyöritti vain omaa liiketoimintaansa. En hyväksynyt sitä, että ihmisten
herkimpiä tuntoja hyödynnettiin sellaiseen. Teinkin henkisen pesäeron Melleriin
sekä hänen taustaorganisaatioonsa. Aidon kristillisyyden näin aivan muualla
kuin Patmos ry:n amerikkalaistyylisen julistuksen
maailmassa. Ajauduin
maailmankatsomuksellisissa pohdinnoissani aivan toiseen suuntaan.
Tuon tapaaminen ja tilaisuus unohtui pian vuosikausiksi,
vaikka Euroopan yhdentymisen kautta nouseva antikristuksen hahmo onkin aika
ajoin kummitellut mieleni syövereissä. Leo Meller palasi mieleeni, kun kerran
katselin sattumalta TV7:n lähetystä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivas_TV7)ja
hän sattui siellä juuri silloin esiintymään. Nyt huomaan, että TV7:n arkistossa
on nähtävillä huomattavan paljon Leo Mellerin ohjelmia: http://www.tv7.fi/vod/search/?searchPattern=Leo+Meller.
Hyvin pitkä lista ohjelmia löytyy myös hakusanalla ’Juha Ahvio’. Otsikoiden
kautta voi tehdä pikasilmäyksen hänen ajatusmaailmaansa: http://www.tv7.fi/vod/search/?searchPattern=Juha+Ahvio.
Se ei sisällä yksinomaan islam-kritiikkiä eikä maahanmuuttokritiikkiä.
Noiden teinivuosien ajoista johtuen minulle on Ahvioon ja
hänen taustayhteisöönsä edelleen vähintäänkin varautunut suhde. Olen toki
muuttunut nuoruusvuosista konservatiivisemmaksi, mutta jotain vastahankaa ja
tervettä kriittisyyttä koen edelleen. Onneksi Ahvio ei tyrkytä kristillistä
sanomaansa. Vierastan häntä silloin, kun hän alkaa perustella sanomaansa
Raamatun lauseilla tai jonkun islamin uskonnollisen johtajan
Koraani-sitaateilla. Kuulen taustalta saarnamiehen julistuksen, jossa kriittinen
kuulija muuttuu aseettomaksi.
…
Nyt siirryn Ahvion reilun tunnin kestäneeseen esitelmään.
Yritän nostaa luennosta esiin yleiskuvan ja tiivistäen tuoda esille mm. siitä
nousevia länsimaista kulttuuriamme koskevia uhkakuvia. Parhaiten niihin kukin pääsee
perille kuuntelemalla selkeästi esitetyn luennon itse. Tämän selvitykseni teen
lähinnä itseäni sivistääkseni. Haluan tällä tapaa hahmottaa kokonaisuutta. Minua
kiinnostavat taustat ja toiminnan perimmäiset motiivit. Aika näyttäköön luennon
mahdolliset virheet.
Olen aikaisemminkin pohtinut EU-kritiikkiä. Esimerkiksi tämä
juttuni selvittää erään liettualaisen EU-kriitikon Vytautas Radžvilasin näkemyksiä
vuodelta 2013: http://perttueemeli.blogspot.fi/2014/05/euroopan-unioni-kritiikkia-liettuasta.html.
Sekä Radžvilas että Ahvio ovat tavallaan ihmeissään, kuinka yhdentymiskehitys
tuntuu olevan kuin jostakin valmiista käsikirjoituksesta. Aivan kuin olisi olemassa salajuoni. Se heitä yhdistää, ja Ahvio
tuo siihen uuden ulottuvuuden.
…
Islam
Ahvio korostaa alussa, että kyse on poikkeuksellisen
suuresta liikehdinnästä. Vaikka mukana on myös aitoja muslimipakolaisia, niin
ennen muuta kyse on islamin leviämisestä Eurooppaan. Ahvio käyttää termiä
invaasio. On kyse keskitetystä invaasiosta. Nykyisessä tilanteessa väestömassat
tulevat väkisin Euroopan rajojen yli, liikkuvat tarkoitushakuisesti Euroopan
unionin sisällä täysiä etuja vaatien. Valitetaan oloista. Vaihdetaan
tarvittaessa maata ja tuhotaan henkilökohtaisia asiapapereita, jotta voitaisiin
salata todellinen identiteetti.
Aitoja muslimipakolaisia voisivat halutessaan auttaa
kriisialuetta lähimpänä olevat islamilaiset maat, kuten Saudi-Arabia, jolla
olisi miljoonille ihmisille tilat valmiina. Ne olisivat myös kulttuurisesti
lähempänä. Ahvion mukaan olisi loogista, jos kristitty länsi auttaisi
kristittyjä ja lähialueen islamilaiset maat auttaisivat muslimeja.
On kyse islamin invaasiosta Eurooppaan. ISIS on ennalta
ilmoittanut, että se panee liikkeelle satojen tuhansien massavaelluksen
Euroopan sisällä. Ja näin on tapahtunut. On selvät strategiat. ISIS on neuvonut
miten edetä ja toimia. OIK (Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö) on eri
yhteyksissä ilmaissut tahtonsa käyttää maahanmuuttoa islamin levittämisen
välineenä. Siksi tämä maahanmuutto ei suuntaudu Saudi-Arabiaan, vaikka siellä
olisi valmiudet heidän vastaanottoon. Sen sijaan Saudi-Arabia on kyllä
ilmaissut halukkuutensa rahoittaa uusia moskeijoita Eurooppaan. Tämäkin kertoo
osaltaan invaasion luonteesta.
Kyseessä on selkeä strategia. Saudi-Arabia ei sijoita
rahojaan siirtolaisten asuttamiseen vaan sijoittaa ne moskeijoitten
rakentamiseen ympäri Eurooppaa. Tässä islamin invaasiossa on olemassa isompi
kehys ja siinä pyörivät suuret rahavirrat.
Euroopan unioni
Odotukset Euroopan Unionin toimista tulevat ilmi alla Peter
Sutherlandin näkemyksistä. EU ei pärjää kansallisvaltioiden yhteisönä. Täytyy
luoda liittovaltio ja EU:sta on tehtävä rajaton. Liittovaltio on vipuvarsi EU:n
tiivistämiseen.
Peter Surherland on Irlannista. Siihen viitannee myös sateenvarjo. |
Peter Sutherland on YK:n pääsihteerin erityisavustaja
väestön muuttoliikekysymyksissä. Hän on ottanut aktiivisesti kantaa meneillään
olevaan maahanmuuttotilanteeseen. Ahvio tuo ilmi Sutherlandin taustoja, mikä
auttaa kokonaistilanteen globaalien näkymien hahmottamisessa.
Virallisessa yhteydessä kerrotaan, että Sutherland on
maahanmuuttajien puolestapuhuja. Maahanmuutto ja siirtolaisuus on hyvä asia ja
sitä pitää edistää sen itsensä vuoksi. Kun ihmisjoukot liikkuvat, se luo
Sutherlandin mukaan ympärilleen hyvää. Tällaisen vastustamisessa ei ole mieltä.
Sutherlandin kanta Euroopan unioniin on selvä. EU:n pitää
heikentää kansallista homogeenisuutta, murentaa se. Perinteinen
kansallisvaltioajattelu on hänen mukaansa huono vaihtoehto, koska se tukee
ihmisten etniskansallista yhtenäisyyttä. Tämä kehitys pitää murtaa rajat
aukaisemalla. Maahanmuuttajien on
päästävä Eurooppaan ja saatava valita itse asuinpaikkansa. Kansallisvaltiot
eivät saa estää heidän tuloaan.
Sutherlandin mukaan EU:n pitää tehdä kaikkensa, että
kansallinen homogeenisuus ja etnisen erottelun hyväksyvä ajattelu saataisiin
murrettua. Tämän vuoksi EU:n on tultava entistä monikulttuurisemmaksi.
Multikulttuurisuuden ideologian täytyy siis laajentaa vaikutustaan.
Vuonna 2012 hän on todennut, että EU:n pitää jatkaa tätä
politiikkaa, vaikka kansalaiset vastustavat. Taustalla on siis ajatus, että
kansalaiset ovat tyhmiä. Eliitin on heitä ohjattava.
Sutherlandin arvojen motiivit avautuvat lähemmin, kun tutkii
miehen taustoja. Hän on toiminut suuren pankin johtokunnassa ja merkittävän
öljy-yhtiön hallituksessa (BP). Hän on siis ollut mukana liike-elämän suurissa
ympyröissä. Hän on osallistunut keskeisenä toimijana Bilderberg-ryhmän
kokouksiin.
Voidaan todeta, että nyt YK:ssa hän edustaa taustapiiriensä
kantoja ja propagoi niitä julkisesti. Maahanmuutto on hänen mukaansa luonut
monessa EU-maassa taloudellista dynamiikkaa talouden kasvulle. Siksi sitä pitää
jatkossakin ylläpitää. Tähän vahvistavana tekijänä hän nostaa esille myös
syntyvyyden laskun Euroopassa ja väestön vanhenemisen. Se, että Euroopassa
väestö pienenee ja vanhenee, on avainargumentti sille, että Eurooppaa on
kehitettävä entistä monikulttuurisemmaksi. Rajat on avattava ja mahdollisimman
paljon erilaista populaatiota on päästettävä kuhunkin valtioon. Se on hyvä tie.
Uudet arvot
Sutherlandin mukaan ”ihmisten pitää yhdistyä jaettujen
arvojen pohjalle, ei kansallisten identiteettien pohjalle”. Minulle nuo arvot
jää luennon pohjalta epäselväksi, mutta olennaista on se, että
kansallismielisyys, patriotismi, etninen sitoutuminen ja isänmaallisuus eivät
siihen kuulu. On kyse rajat ylittävistä arvoista. Rajoja ja kansallisia
lojaliteetteja ei tarvita. Maapallo on siinä tilassa, että suurimuotoinen
maahanmuutto on väistämätöntä. Ihmisten Euroopassa on totuttava siihen. Lisäksi
ihmiskuntaa odottaa ilmastokatastrofi, joka aiheuttaa lisää väestönsiirtoja.
Tässä uudenlaisiin arvoihin pohjautuva näkemys on Ahvion
mukaan ”ohjelmallista antirasismia”, josta mainitessaan hän viittaa uusimpaan
kirjaansa. Rasismin määritelmä laajenee.
Islam-vastaisuudesta on tullut yksi rasismin muoto. Tässä yhteydessä Ahvio
viittaa uusimpaan kirjaansa.
Jyrki Kataisen hallitus otti vuonna 2011 tavoitteekseen
kitkeä rasismin Suomesta. Hallituksella oli maahanmuuttopoliittinen analyysi.
Sen mukaan Suomi tarvitsee huomattavan paljon maahanmuuttajia, jotta Suomi
pärjäisi. Tuolloin siis seurattiin Ruotsin esimerkkiä. Nythän kaikki näkevät,
mihin ongelmiin naapurimaamme joutunut avoimen maahanmuuttopolitiikkansa
kanssa. Kataisen hallitus julisti, että tämä kehitys edellyttää rasismin
kitkemistä Suomesta. Rasismia on kaikki kansallismielinen ajattelu. Tämä
muistuttaa Peter Surtherlandin ajattelua ja siihen vuoden 2011 hallitus
sitoutui.
Taustalla kummittelee tuo ajatus, että kansallisvaltiot,
kansallisuusaate ja kaikenlainen patriotismi on hävitettävä. Ihmisistä tulee
juurettomia: ”Ja ihmismassat on irrotettava perinteisistä juuristaan, jotta
tuloksena olisi yksittäisten sosiaalisten atomien juureton massa, jota on
helpompi hallita niin keskitetyn taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti.”
Sen mielekkyyttä Ahvio ei ymmärrä, että ihmisistä tehdään
ehdoin tahdoin juurettomia. Tähän sitten
tuo ylikansallinen viihdeteollisuus oman vaihtoehtonsa. Ihmisiä on helpompi
hallita. Luonnollisesti Ahvio korostaa tällaisen kehityksen vaikutusta
kristinuskon asemaan. Perinteinen juutalais-kristillinen länsi on
potentiaalinen vastarintapesäke globalistiselle ajatustavalle. Siksi sen
haittavaikutusta on karsittava siinä määrin, kuin se häiritsee ”kansainvälisten
toimijoiden utopian toteutumista”.
Bilderberg-ryhmä
Peter Sutherland on ollut keskeisesti mukana
Bilderberg-ryhmän toiminnassa. Se on merkittävä taustavaikuttaja, joka on
ottanut aktiivisesti kantaa maahanmuuton ja sen taustalla olevien
kehitysnäkymien puolesta.
Hyväksymällä maahanmuuton voidaan valmistua myös edessä
olevaan ilmastokatastrofiin. Ilmastonmuutos on näin saanut poliittisen sisällön
ja palvelee globaalia Bilderberg-ryhmän toivomaa kehitystä. Siihen liittyen on
luotu uudissana ”ilmastopakolaisuus”. Kaikki tämä pohjautuu olettamukseen, että
ilmastonmuutos etenee. Ahvio ei siihen usko vaan näkee sen vain eräille
piireille poliittisesti tarkoituksenmukaisena toimintana. Tässä ilmastonmuutos
on siis saanut poliittisen sisällön ja palvelee globaalia Bilderberg-ryhmän
toivomaa kehitystä.
Tähänkin liittyen siis valtavia ihmismääriä voi olla tulossa
eikä eurooppalaisilla ole mitään oikeutta torjua heitä. Kaikki on otettava
vastaan.
Säätiöiden valta
Ahvio mainitsee eräitä merkittäviä säätiöitä, joissa suuri
raha liikkuu: Fordin säätiö, David Rockefellerin säätiö ja Sorosin Open Society
–säätiö. Ne ovat olleet taustalla merkittäviä rahoittajia. Niihin johtavat
tämän asian ympärillä liikkuvat huomattavan suuret rahavirrat.
Mm. Syyrian opposition kärkihahmoihin kuuluva Bassma Kodmani
on aikoinaan työskennellyt Fordin säätiölle.
Kyseessä on suurta globaalia rahaa. Säätiöiltä tulevia miljardeja käytetään
erilaisiin tätä prosessia tukeviin hankkeisiin. Sitä kautta on sysätty
maahanmuuttoaallon kaltaiset ongelmat liikkeelle. Kyse on suunnitelmallisesta
toiminnasta. Kysyttäessä, miksi näin tehdään, päädytään selitykseen, jonka
keskeisenä taikasanana on talouskasvu. Talouskasvu edellyttää laajaa
maahanmuuttoa. Näinhän on myös Peter Sutherland todennut.
Barack Obama ja USA, arabikevät
USA ja Barack Obama ovat näissä ympyröissä tiiviisti mukana.
Ahvio käsittelee mm. kysymystä USA:n laittomista pakolaisista. Nyt tässä yhteydessä
totean vain, että USA - ja Ahvion mukaan varsinkin Barack Obama - on ollut
luomassa ns. arabikevättä, millä on yhteys myös Syyrian kriisiin
pakolaisvirtoineen.
Arabikevään tapahtumat johtivat M. Gaddafin ja H. Mubarakin
vallan kaatumiseen. Libya ja Egypti joutuivat epävakauden tilaan ja käytännössä
islamistiradikaalit nousivat vallankahvaan. USA:n vaikutusvallan ohella läntinen
eliitti on ollut sponsoroimassa tätä kumousta. Syyriassa se ei ole kuitenkaan
onnistunut.
Läntinen eliitti on nyt ollut antamassa ohjeita, miten
asioita pitäisi Euroopassa hoitaa. Ahvio näkee kuitenkin tilanteen irvokkuuden,
kun samat piirit ovat olleet aiheuttamassa mm. Syyrian kriisiä ja sen
synnyttämiä kansainvaelluksia.
Mainita voisin vielä erikseen Libyan, joka on ollut
turvapaikanhakijoiden lähtösatamana. Se on joutunut jonkinlaisen vakauden
tilasta sekaannukseen ja aiheuttanut monille afrikkalaisille suoraan ja
välillisesti taloudellisia ongelmia ja turvallisuusriskin.
Syyriassa lännen tukeman opposition nousu on vienyt maan
sisällissotaan. Yhtenä avainhenkilönä oppositiossa on Bassma Kodmani, joka oli
mukana vuonna 2012 Bilderberg-kokouksessa (https://en.wikipedia.org/wiki/Bassma_Kodmani).
Sitä ennen vuonna 2005 hän työskenteli Kairossa Ford-säätiölle. Syyrian
opposition kärkihahmoilla on siis ollut jo kauan yhteyksiä vaikutusvaltaiseen
Lännen eliittiin.
Agenda 21
Agenda 21 on Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen
toimintaohjelma. Se hyväksyttiin Rio de Janeirossa vuonna 1992.
Toimintaohjelmassa paikallisuudella ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisella
on keskeinen rooli. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Agenda_21.)
Agenda 21 on eräänlainen kattotermi
ilmastonmuutoskysymyksiin. Juha Ahvion kanta siihen kuin myös ilmastonmuutoksen
väistämättömyyteen on hyvin kriittinen. Hänen mukaansa se on käytännössä
globalistinen pyrkimys toteuttaa sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus
maailmanlaajuisin tulonsiirroin, tulontasauksin ja myös väestönsiirroin. Kun
tasataan omaisuutta ja varallisuutta, niin pitää tasata myös väestöä.
Populaatiopolitiikka on vahvasti mukana. Väestöä on maapallolla liikaa ja tätä
kautta voidaan vaikuttaa siihenkin, esimerkiksi ehkäisypolitiikan keinoin.
Agenda 21:n ohjelma on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen
asia. Pariisissa alkaa joulukuun alussa YK:n ilmastokokous jossa niputetaan
kestävän kehityksen linjauksia. Kannattaa seurata uutisia. Esimerkiksi tällainen sivusto on olemassa: http://ilmasto.org/ilmastokokousblogi.
Ahvio näkee Agenda 21:ssä liikkeen kohti totalitarismia.
Lisäksi kaikki rattaat eivät pyöri tuon ohjelman toivomalla tavalla. Väestön
siirroissa on toimittu toistaiseksi vain yhteen suuntaan, islamin ehdoilla.
Uskonnot - Miksi islam sopii erittäin hyvin näihin
ympyröihin?
Perinteinen islamilainen usko ei tunnusta
kansallisvaltioita, ei tunnusta isänmaata. On vain globaali ”islamin
uskonyhteisö”. Ei ole mitään kansallisia rajoja. Siinä mielessä se eroaa muista
uskonnoista.
Rajat pois –sopii myös islamin agendaan. Samalla on myös
toinen seikka. Islam on perinteisesti kristinuskon kovin haastaja ja
vihollinen. Globalistit ovat ymmärtäneet sen välinearvon kristinuskon aseman
murentamisessa. Liikemaailmalle ja islamille on näin löytynyt yhteisiä
päämääriä. Buddhalaisuus tai hindulaisuus eivät sovi samaan tehtävään.
Näkymiä edellisen johdosta
Yllä on mainittu tähän globaaliin kehitykseen vaikuttavia
taustavaikuttajia. Heillä on tässä prosessissa tukemaan merkittävät voimavarat.
Vihollisena on kansallisvaltioajattelu, patriotismi ja perinteinen kristinusko.
Vastakkain ovat kansallinen lainsäädäntö ja ylikansalliset sopimukset. Ahviolle
näkymät ovat hyvin pessimistiset.
Ilmastopakolaisuus rinnastuu maahanmuuttoon. Ei ole mitään
muuta keinoa kuin toimia niin kuin ilmastoprofeetat sanovat. Maahanmuutossakaan
ei ole vaihtoehtoja. ”Rajat auki ja miljoonat sisällä ja sitten toivotaan, että
saataisiin hommaa kivasti pyöritettyä.” Jos joku esittää vaihtoehtoja niin jo
tulee vasta-argumentteja: ”Se on perustuslain vastaista., se on kansainvälisten
sopimusten vastaista, se on perusoikeuksien vastaista, niin ei voi tehdä.”
Näissä kuvioissa perusajatus on selvä.
Maahanmuuttoagenda haastaa myös konservatiivisen
kristinuskon. Tällä luennolla Ahvio ei anna kristityille ohjeita. Lopussa hän
haluaa kuitenkin luoda toivoa: ”Siihen vipuun ei pitäisi mennä, että
kuvittelee, että vastarinta olisi turhaa.”
Alla on linkkejä Ahvion blogikirjoituksiin. Niistä kahteen
viimeiseen Ahvio kehottaa luennossaan tutustumaan. Ensimmäinen on kirjoitettu
luennon jälkeen.
…
LOPUKSI
Olen itse lähinnä traditionalisti ja haluan puolustaa omia
kansallisia perinteitämme, pitää kiinni juuristamme. Siksi koen Ahvion nostamat
asiat tärkeinä. Näistä kehityssuunnista ja agendoista pitäisi puhua avoimesti.
Myös poliittiset puolueet pitäisi panna tiukille, jotta selviäisi puolueiden
taustalla olevat todelliset arvot. Mutta valitettavasti niistä nyt vaietaan,
mikä puolestaan johtaa perusteettomaan nimittelyyn ja leimakirveiden käyttöön.
Jos luon Ahvion maailmaan hieman etäisyyttä, niin katson, että tästä voi seurata joko dystopia - totalitaristinen
”uljas uusi maailma” - tai sitten se voi olla ihmisille mahdollisuus, avata
uudenlaista yhteistoimintaa. Ihmisten eteen voi avautua näkymiä, joihin on
sopeuduttava tai ainakin mukauduttava, jotta selvittäisiin. Mahdollisten luonnonkatastrofien
myötä ikävätkin asiat ovat mahdollisia ja niiden vastaanottamiseen
ihmiskunnalla on oltava henkinen valmius. Ylikansalliset toimivat voivat ottaa
vallan niin ulkoisesti kuin myös ihmisten mielissä. Edessä on erilainen
kansainvälisyyden täyttämä maailma, jossa turvan tuo ihmisille edelleenkin vain
oma lähiyhteisö ja -ympäristö.
Jokainen päättäköön ja uskokoon itse. Olkoonpa kehityssuunta
millainen hyvänsä, niin kovilla arvoilla on edelleen langat käsissään. Toivon,
että tämänkaltaiset puheenvuorot saavat ihmiset pohtimaan asioita ja tekemään
heistä vahvempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti