sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Juha Ahvio pohtii Euroopan pakolaiskriisiä ja sen taustoja

Käsittelen tässä jutussani Juha Ahvion syyskuun lopussa pitämää luentoa Euroopan pakolaiskriisi ja islamin invaasio: https://www.youtube.com/watch?v=WBWjcQq09-Y. Ahvio on käsitellyt aihetta myös muissa yhteyksissä, mutten niihin nyt puutu. Hänen blogiaan en ole viime aikoina lukenut. Hänen viimeisimmän kirjansa (Eurooppa ja Suomi islamisoituvat, Kuva ja Sana 2015) lukaisin kesällä.

Kun Juha Ahvion luentoa kuuntelee, niin alkaa tuntua, että meitä pieniä ihmisiä ja myös koko Suomen kansaa ohjataan ja viedään oikein isolla kädellä. Eurooppa yhdentyy eikä liittovaltiokehitystä voi estää enää mikään. Bilderberg (https://en.wikipedia.org/wiki/Bilderberg_Group) vie ja demokratia vikisee. TTIP-sopimuksesta investointisuojineen ei Ahvio mainitse sanallakaan, mutta sekin tuntuu astuvan kehiin kuin olisi jo valmiina näytelmän käsikirjoituksessa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Transatlanttinen_kauppa-_ja_investointikumppanuus). 

Kärjistäen totean, että suomalaisuuden esille tuonti on pian jos ei aivan rikollista niin ainakin paheksuttavaa ja kertoo puhujan moraalivajeesta. Urheilusta suomalaisuudelle on löydetty turvasatama, mutta kansallisuutta hehkuttavien fanien selän takana on perinteinen arvomaailmamme katalassa muutoksen paineessa. Varmistetaan vielä, että tässä kohdassa kyse on omaehtoista pohdinnastani.

Juha Ahvio on Suomen merkittävimpiä monikulttuurisuusideologian kriitikoita. Hän näkee islamin leviämisen maailmassa uhkana. Vaikka hänen teemansa onkin mitä ajankohtaisin, niin mikään julkisuudessa näkyvä mediapersoonallisuus hän ei ole. Hän pysyy tutkijanroolissaan parrasvaloilta syrjässä. Eikä toki valtamedia häntä sivuillensa huolikaan, koska hän edustaa sille vieraita arvoja. Hän osaa joka tapauksessa ilmaista selkeästi oman näkemyksensä, laajentaa arjen todellisuuteen, ajan tapahtumiin ja ajankohtaisiin kirjoituksiin perustuen selkeän kokonaiskuvan, josta paljastuu keskinäiset kytkökset ja yhteiskunnan keskeisten toimijoiden taustavaikuttajat.

Ahvio kirjoittaa omasta asiastaan aktiivisesti ja järjestää silloin tällöin yleisöluentoja, jossa hän pyrkii kansantajuisesti selkeyttäen kertomaan oman sanomansa. Hän haluaa oman aatteellisen taustansa mukaisesti puolustaa länsimaisia juutalaiskristillisiä arvoja ja näkee sen vuoksi islamilaisista maista leviävän maahanmuuton suurena uhkana. Hän haluaa sanomassaan tuoda esille myös kristittyjen vainoja.

Minulla on Ahvioon kaksijakoinen suhde. Yhtenä syynä on myös hänen sanomansa uskonnollinen viitekehys, jota selvitän hieman alempana.

Totta kai hän kirjoittaa tärkeistä asioista ja tuo esiin näkökulmia, joita valtamedia tietoisesti välttelee. Hän menee taustoihin tehden tutkivaa journalismia ja luo sillä tavalla vaihtoehdon vallassa olevalle yksioikoiselle tulkinnalle. Hänen kaltaiselleen on olemassa oma tilauksensa.

Kaksijakoisuudella tarkoitan sitä, että en mene mukaan aivan kaikkiin Ahvion kärjistyksiin. Osaan asettaa ne omaan lokeroonsa. Tietty kriittisyys on siis asenteissani mukana. Hän perustaa tietonsa kuitenkin faktoihin ja vaikea on hänen päälinjauksiaan pitää minään huuhaana.

Tuon esimerkkinä kestävän kehityksen periaatteet (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys) ja meitä uhkaavan ilmastonmuutoksen. Ahvio suhtautuu sen ”profeettoihin” kovin kriittisesti. Minä taas näen sen maapallon elämälle todellisena uhkana, mikä pakottaa suhtautumaan ekologisiin kysymyksiin vakavasti. Ymmärrän toisaalta Ahviota ja hänen taustajoukkojaan, jotka löytävät pinnan alta tiettyjen piirien poliittisen agendan. Nämä piirit käyttävät asiaa omiin poliittisiin tarkoituksiinsa, pelaavat omaan pussiin. Osaltaan kai siksi Ahvio ottaa ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen ideologiaan niin jyrkän kriittisen kannan. Muitakin ideologisia perusteita lienee, mutta ei mennä nyt niihin. Kykenen tässä asiassa suhtautumaan häneen kylmän viileästi. Otan huomioon hänen sanomansa tärkeiksi katsomiltani kohdin. Jätän muut kärjistykset huomiotta.

Nyt huomaan, että Ahvio on käsitellyt luentonsa jälkeen asiaa tarkemmin tuoden blogissaan esille myös saamaansa kirpeää palautetta. Omaan kaksijakoisuuteeni se luo valitettavasti lisää säröä.

kuusimetsä

Juha Ahvio on Patmos-lähetyssäätiön (https://fi.wikipedia.org/wiki/Patmos_L%C3%A4hetyss%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6) tutkimusjohtaja. Patmos on avustus- ja lähetystyötä tekevä kristillinen järjestö. Sillä on kansainväistä toimintaa ja Suomessa sen tärkeänä osana on Kuva ja Sana –kustantamon kautta leviävä julkaisutoiminta. Se toimii evankelisluterilaisesta kirkosta erillään.

Patmos ry:n yhtenä taustahahmona on ollut amerikkalaistyylinen saarnaaja Leo Meller, sen nyt jo eläkkeelle siirtynyt entinen toiminnanjohtaja. Hän pystyi aikoinaan nostamaan säätiön kukoistukseen.

Jotta tuo yllä mainitsemani oman suhtautumiseni ”kaksijakoisuus” selvenisi, niin hypähdän hieman menneisiin vuosiin. Etäännyn maahanmuuton ongelmista tai arabikeväästä tai kansallisvaltion murentumisesta ja palaan teinivuosiini. Tosin EU:n liittovaltiokehitykseen sillä on pienen pieni sidos.

Meller on siinä mielessä minulle nuoruudesta tuttu henkilö, että olen hänet tavannut ja lukenutkin pari hänen kirjaansa. Elettiin aivan 70-luvun alkuvuosia. Olin alle kaksikymppinen lukiolainen ja asuin kotona, isäni toimi seurakunnassa osa-aikaisena vahtimestarina. Kerran isäni oli matkalla ja toimin hänen sijaisenaan. Tuolloin juuri seurakunnan tiloissa oli Patmoksen tilaisuus, jossa esiintyi Leo Meller. Kuuntelin hänen palavasieluista yleisön vangitsevaa esitystään. Autoin tilaisuuden jälkeen kantamaan hänen tarpeistoaan autoon ja palkkioksi hän lahjoitti erään kirjansa, jossa käsiteltiin Uuden testamentin Ilmestyskirjaa ja nähtiin sen ennustuksissa hyvin konkreettisia viitteitä nykyajan tapahtumista. Kirjan sanomana oli, että lopun aika oli lähellä. Antikristus (Ilmestyskirjan peto) nousee valtaan valtioiden yhdentymisen myötä. Olin tuolloin herkkäsieluinen maailmankuvaani ja –katsomustani rakentava nuori ja tuo näky Euroopan tulevaisuudesta jäi syvälle mieleeni. Aina se palautuu, varsinkin kun olen alkanut huomata, mihin Euroopan Unionin laajentuminen on Eurooppaa johtamassa.

Isälläni oli toinenkin Mellerin kirja ja luin samalla senkin. Tutkistelinkin vakavissani kirjojen sanomaa. Tulin kuitenkin verrattain kriittiseksi. Ajattelin, että tarvittiin aikamoista mielikuvitusta, kun yrittää liittää Ilmestyskirjan ennustuksia meidän aikaamme. En nähnyt viitteitä siitä, että olisimme tuolloin eläneet niin kohtalokkaita aikoja ihmiskunnan elämässä.  Alkoi tuntua, että Meller pyöritti vain omaa liiketoimintaansa. En hyväksynyt sitä, että ihmisten herkimpiä tuntoja hyödynnettiin sellaiseen. Teinkin henkisen pesäeron Melleriin sekä hänen taustaorganisaatioonsa. Aidon kristillisyyden näin aivan muualla kuin Patmos ry:n amerikkalaistyylisen julistuksen 
maailmassa. Ajauduin maailmankatsomuksellisissa pohdinnoissani aivan toiseen suuntaan.

Tuon tapaaminen ja tilaisuus unohtui pian vuosikausiksi, vaikka Euroopan yhdentymisen kautta nouseva antikristuksen hahmo onkin aika ajoin kummitellut mieleni syövereissä. Leo Meller palasi mieleeni, kun kerran katselin sattumalta TV7:n lähetystä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivas_TV7)ja hän sattui siellä juuri silloin esiintymään. Nyt huomaan, että TV7:n arkistossa on nähtävillä huomattavan paljon Leo Mellerin ohjelmia: http://www.tv7.fi/vod/search/?searchPattern=Leo+Meller. Hyvin pitkä lista ohjelmia löytyy myös hakusanalla ’Juha Ahvio’. Otsikoiden kautta voi tehdä pikasilmäyksen hänen ajatusmaailmaansa: http://www.tv7.fi/vod/search/?searchPattern=Juha+Ahvio. Se ei sisällä yksinomaan islam-kritiikkiä eikä maahanmuuttokritiikkiä.

Noiden teinivuosien ajoista johtuen minulle on Ahvioon ja hänen taustayhteisöönsä edelleen vähintäänkin varautunut suhde. Olen toki muuttunut nuoruusvuosista konservatiivisemmaksi, mutta jotain vastahankaa ja tervettä kriittisyyttä koen edelleen. Onneksi Ahvio ei tyrkytä kristillistä sanomaansa. Vierastan häntä silloin, kun hän alkaa perustella sanomaansa Raamatun lauseilla tai jonkun islamin uskonnollisen johtajan Koraani-sitaateilla. Kuulen taustalta saarnamiehen julistuksen, jossa kriittinen kuulija muuttuu aseettomaksi.

Nyt siirryn Ahvion reilun tunnin kestäneeseen esitelmään. Yritän nostaa luennosta esiin yleiskuvan ja tiivistäen tuoda esille mm. siitä nousevia länsimaista kulttuuriamme koskevia uhkakuvia. Parhaiten niihin kukin pääsee perille kuuntelemalla selkeästi esitetyn luennon itse. Tämän selvitykseni teen lähinnä itseäni sivistääkseni. Haluan tällä tapaa hahmottaa kokonaisuutta. Minua kiinnostavat taustat ja toiminnan perimmäiset motiivit. Aika näyttäköön luennon mahdolliset virheet.

Olen aikaisemminkin pohtinut EU-kritiikkiä. Esimerkiksi tämä juttuni selvittää erään liettualaisen EU-kriitikon Vytautas Radžvilasin näkemyksiä vuodelta 2013: http://perttueemeli.blogspot.fi/2014/05/euroopan-unioni-kritiikkia-liettuasta.html. Sekä Radžvilas että Ahvio ovat tavallaan ihmeissään, kuinka yhdentymiskehitys tuntuu olevan kuin jostakin valmiista käsikirjoituksesta. Aivan kuin olisi olemassa salajuoni. Se heitä yhdistää, ja Ahvio tuo siihen uuden ulottuvuuden.

Islam


Ahvio korostaa alussa, että kyse on poikkeuksellisen suuresta liikehdinnästä. Vaikka mukana on myös aitoja muslimipakolaisia, niin ennen muuta kyse on islamin leviämisestä Eurooppaan. Ahvio käyttää termiä invaasio. On kyse keskitetystä invaasiosta. Nykyisessä tilanteessa väestömassat tulevat väkisin Euroopan rajojen yli, liikkuvat tarkoitushakuisesti Euroopan unionin sisällä täysiä etuja vaatien. Valitetaan oloista. Vaihdetaan tarvittaessa maata ja tuhotaan henkilökohtaisia asiapapereita, jotta voitaisiin salata todellinen identiteetti.

Aitoja muslimipakolaisia voisivat halutessaan auttaa kriisialuetta lähimpänä olevat islamilaiset maat, kuten Saudi-Arabia, jolla olisi miljoonille ihmisille tilat valmiina. Ne olisivat myös kulttuurisesti lähempänä. Ahvion mukaan olisi loogista, jos kristitty länsi auttaisi kristittyjä ja lähialueen islamilaiset maat auttaisivat muslimeja.

On kyse islamin invaasiosta Eurooppaan. ISIS on ennalta ilmoittanut, että se panee liikkeelle satojen tuhansien massavaelluksen Euroopan sisällä. Ja näin on tapahtunut. On selvät strategiat. ISIS on neuvonut miten edetä ja toimia. OIK (Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö) on eri yhteyksissä ilmaissut tahtonsa käyttää maahanmuuttoa islamin levittämisen välineenä. Siksi tämä maahanmuutto ei suuntaudu Saudi-Arabiaan, vaikka siellä olisi valmiudet heidän vastaanottoon. Sen sijaan Saudi-Arabia on kyllä ilmaissut halukkuutensa rahoittaa uusia moskeijoita Eurooppaan. Tämäkin kertoo osaltaan invaasion luonteesta.

Kyseessä on selkeä strategia. Saudi-Arabia ei sijoita rahojaan siirtolaisten asuttamiseen vaan sijoittaa ne moskeijoitten rakentamiseen ympäri Eurooppaa. Tässä islamin invaasiossa on olemassa isompi kehys ja siinä pyörivät suuret rahavirrat. 


Euroopan unioni

Odotukset Euroopan Unionin toimista tulevat ilmi alla Peter Sutherlandin näkemyksistä. EU ei pärjää kansallisvaltioiden yhteisönä. Täytyy luoda liittovaltio ja EU:sta on tehtävä rajaton. Liittovaltio on vipuvarsi EU:n tiivistämiseen.

Peter Surherland on Irlannista. Siihen viitannee myös sateenvarjo.

Peter Sutherland  (http://petersutherland.co.uk/)


Peter Sutherland on YK:n pääsihteerin erityisavustaja väestön muuttoliikekysymyksissä. Hän on ottanut aktiivisesti kantaa meneillään olevaan maahanmuuttotilanteeseen. Ahvio tuo ilmi Sutherlandin taustoja, mikä auttaa kokonaistilanteen globaalien näkymien hahmottamisessa.

Virallisessa yhteydessä kerrotaan, että Sutherland on maahanmuuttajien puolestapuhuja. Maahanmuutto ja siirtolaisuus on hyvä asia ja sitä pitää edistää sen itsensä vuoksi. Kun ihmisjoukot liikkuvat, se luo Sutherlandin mukaan ympärilleen hyvää. Tällaisen vastustamisessa ei ole mieltä.

Sutherlandin kanta Euroopan unioniin on selvä. EU:n pitää heikentää kansallista homogeenisuutta, murentaa se. Perinteinen kansallisvaltioajattelu on hänen mukaansa huono vaihtoehto, koska se tukee ihmisten etniskansallista yhtenäisyyttä. Tämä kehitys pitää murtaa rajat aukaisemalla.  Maahanmuuttajien on päästävä Eurooppaan ja saatava valita itse asuinpaikkansa. Kansallisvaltiot eivät saa estää heidän tuloaan.

Sutherlandin mukaan EU:n pitää tehdä kaikkensa, että kansallinen homogeenisuus ja etnisen erottelun hyväksyvä ajattelu saataisiin murrettua. Tämän vuoksi EU:n on tultava entistä monikulttuurisemmaksi. Multikulttuurisuuden ideologian täytyy siis laajentaa vaikutustaan.

Vuonna 2012 hän on todennut, että EU:n pitää jatkaa tätä politiikkaa, vaikka kansalaiset vastustavat. Taustalla on siis ajatus, että kansalaiset ovat tyhmiä. Eliitin on heitä ohjattava.

Sutherlandin arvojen motiivit avautuvat lähemmin, kun tutkii miehen taustoja. Hän on toiminut suuren pankin johtokunnassa ja merkittävän öljy-yhtiön hallituksessa (BP). Hän on siis ollut mukana liike-elämän suurissa ympyröissä. Hän on osallistunut keskeisenä toimijana Bilderberg-ryhmän kokouksiin.

Voidaan todeta, että nyt YK:ssa hän edustaa taustapiiriensä kantoja ja propagoi niitä julkisesti. Maahanmuutto on hänen mukaansa luonut monessa EU-maassa taloudellista dynamiikkaa talouden kasvulle. Siksi sitä pitää jatkossakin ylläpitää. Tähän vahvistavana tekijänä hän nostaa esille myös syntyvyyden laskun Euroopassa ja väestön vanhenemisen. Se, että Euroopassa väestö pienenee ja vanhenee, on avainargumentti sille, että Eurooppaa on kehitettävä entistä monikulttuurisemmaksi. Rajat on avattava ja mahdollisimman paljon erilaista populaatiota on päästettävä kuhunkin valtioon. Se on hyvä tie.


Uudet arvot


Sutherlandin mukaan ”ihmisten pitää yhdistyä jaettujen arvojen pohjalle, ei kansallisten identiteettien pohjalle”. Minulle nuo arvot jää luennon pohjalta epäselväksi, mutta olennaista on se, että kansallismielisyys, patriotismi, etninen sitoutuminen ja isänmaallisuus eivät siihen kuulu. On kyse rajat ylittävistä arvoista. Rajoja ja kansallisia lojaliteetteja ei tarvita. Maapallo on siinä tilassa, että suurimuotoinen maahanmuutto on väistämätöntä. Ihmisten Euroopassa on totuttava siihen. Lisäksi ihmiskuntaa odottaa ilmastokatastrofi, joka aiheuttaa lisää väestönsiirtoja.


Tässä uudenlaisiin arvoihin pohjautuva näkemys on Ahvion mukaan ”ohjelmallista antirasismia”, josta mainitessaan hän viittaa uusimpaan kirjaansa.  Rasismin määritelmä laajenee. Islam-vastaisuudesta on tullut yksi rasismin muoto. Tässä yhteydessä Ahvio viittaa uusimpaan kirjaansa.
Jyrki Kataisen hallitus otti vuonna 2011 tavoitteekseen kitkeä rasismin Suomesta. Hallituksella oli maahanmuuttopoliittinen analyysi. Sen mukaan Suomi tarvitsee huomattavan paljon maahanmuuttajia, jotta Suomi pärjäisi. Tuolloin siis seurattiin Ruotsin esimerkkiä. Nythän kaikki näkevät, mihin ongelmiin naapurimaamme joutunut avoimen maahanmuuttopolitiikkansa kanssa. Kataisen hallitus julisti, että tämä kehitys edellyttää rasismin kitkemistä Suomesta. Rasismia on kaikki kansallismielinen ajattelu. Tämä muistuttaa Peter Surtherlandin ajattelua ja siihen vuoden 2011 hallitus sitoutui.

Taustalla kummittelee tuo ajatus, että kansallisvaltiot, kansallisuusaate ja kaikenlainen patriotismi on hävitettävä. Ihmisistä tulee juurettomia: ”Ja ihmismassat on irrotettava perinteisistä juuristaan, jotta tuloksena olisi yksittäisten sosiaalisten atomien juureton massa, jota on helpompi hallita niin keskitetyn taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti.”

Sen mielekkyyttä Ahvio ei ymmärrä, että ihmisistä tehdään ehdoin tahdoin juurettomia.  Tähän sitten tuo ylikansallinen viihdeteollisuus oman vaihtoehtonsa. Ihmisiä on helpompi hallita. Luonnollisesti Ahvio korostaa tällaisen kehityksen vaikutusta kristinuskon asemaan. Perinteinen juutalais-kristillinen länsi on potentiaalinen vastarintapesäke globalistiselle ajatustavalle. Siksi sen haittavaikutusta on karsittava siinä määrin, kuin se häiritsee ”kansainvälisten toimijoiden utopian toteutumista”.


Bilderberg-ryhmä


Peter Sutherland on ollut keskeisesti mukana Bilderberg-ryhmän toiminnassa. Se on merkittävä taustavaikuttaja, joka on ottanut aktiivisesti kantaa maahanmuuton ja sen taustalla olevien kehitysnäkymien puolesta.

Hyväksymällä maahanmuuton voidaan valmistua myös edessä olevaan ilmastokatastrofiin. Ilmastonmuutos on näin saanut poliittisen sisällön ja palvelee globaalia Bilderberg-ryhmän toivomaa kehitystä. Siihen liittyen on luotu uudissana ”ilmastopakolaisuus”. Kaikki tämä pohjautuu olettamukseen, että ilmastonmuutos etenee. Ahvio ei siihen usko vaan näkee sen vain eräille piireille poliittisesti tarkoituksenmukaisena toimintana. Tässä ilmastonmuutos on siis saanut poliittisen sisällön ja palvelee globaalia Bilderberg-ryhmän toivomaa kehitystä.

Tähänkin liittyen siis valtavia ihmismääriä voi olla tulossa eikä eurooppalaisilla ole mitään oikeutta torjua heitä. Kaikki on otettava vastaan.


Säätiöiden valta


Ahvio mainitsee eräitä merkittäviä säätiöitä, joissa suuri raha liikkuu: Fordin säätiö, David Rockefellerin säätiö ja Sorosin Open Society –säätiö. Ne ovat olleet taustalla merkittäviä rahoittajia. Niihin johtavat tämän asian ympärillä liikkuvat huomattavan suuret rahavirrat.
Mm. Syyrian opposition kärkihahmoihin kuuluva Bassma Kodmani on aikoinaan työskennellyt Fordin säätiölle.

Kyseessä on suurta globaalia rahaa.  Säätiöiltä tulevia miljardeja käytetään erilaisiin tätä prosessia tukeviin hankkeisiin. Sitä kautta on sysätty maahanmuuttoaallon kaltaiset ongelmat liikkeelle. Kyse on suunnitelmallisesta toiminnasta. Kysyttäessä, miksi näin tehdään, päädytään selitykseen, jonka keskeisenä taikasanana on talouskasvu. Talouskasvu edellyttää laajaa maahanmuuttoa. Näinhän on myös Peter Sutherland todennut.


Barack Obama ja USA, arabikevät


USA ja Barack Obama ovat näissä ympyröissä tiiviisti mukana. Ahvio käsittelee mm. kysymystä USA:n laittomista pakolaisista. Nyt tässä yhteydessä totean vain, että USA - ja Ahvion mukaan varsinkin Barack Obama - on ollut luomassa ns. arabikevättä, millä on yhteys myös Syyrian kriisiin pakolaisvirtoineen.

Arabikevään tapahtumat johtivat M. Gaddafin ja H. Mubarakin vallan kaatumiseen. Libya ja Egypti joutuivat epävakauden tilaan ja käytännössä islamistiradikaalit nousivat vallankahvaan. USA:n vaikutusvallan ohella läntinen eliitti on ollut sponsoroimassa tätä kumousta. Syyriassa se ei ole kuitenkaan onnistunut.

Läntinen eliitti on nyt ollut antamassa ohjeita, miten asioita pitäisi Euroopassa hoitaa. Ahvio näkee kuitenkin tilanteen irvokkuuden, kun samat piirit ovat olleet aiheuttamassa mm. Syyrian kriisiä ja sen synnyttämiä kansainvaelluksia.

Mainita voisin vielä erikseen Libyan, joka on ollut turvapaikanhakijoiden lähtösatamana. Se on joutunut jonkinlaisen vakauden tilasta sekaannukseen ja aiheuttanut monille afrikkalaisille suoraan ja välillisesti taloudellisia ongelmia ja turvallisuusriskin.

Syyriassa lännen tukeman opposition nousu on vienyt maan sisällissotaan. Yhtenä avainhenkilönä oppositiossa on Bassma Kodmani, joka oli mukana vuonna 2012 Bilderberg-kokouksessa (https://en.wikipedia.org/wiki/Bassma_Kodmani). Sitä ennen vuonna 2005 hän työskenteli Kairossa Ford-säätiölle. Syyrian opposition kärkihahmoilla on siis ollut jo kauan yhteyksiä vaikutusvaltaiseen Lännen eliittiin.
 
Bassma Kodmani

Agenda 21


Agenda 21 on Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma. Se hyväksyttiin Rio de Janeirossa vuonna 1992. Toimintaohjelmassa paikallisuudella ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisella on keskeinen rooli. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Agenda_21.)

Agenda 21 on eräänlainen kattotermi ilmastonmuutoskysymyksiin. Juha Ahvion kanta siihen kuin myös ilmastonmuutoksen väistämättömyyteen on hyvin kriittinen. Hänen mukaansa se on käytännössä globalistinen pyrkimys toteuttaa sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus maailmanlaajuisin tulonsiirroin, tulontasauksin ja myös väestönsiirroin. Kun tasataan omaisuutta ja varallisuutta, niin pitää tasata myös väestöä. Populaatiopolitiikka on vahvasti mukana. Väestöä on maapallolla liikaa ja tätä kautta voidaan vaikuttaa siihenkin, esimerkiksi ehkäisypolitiikan keinoin.

Agenda 21:n ohjelma on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen asia. Pariisissa alkaa joulukuun alussa YK:n ilmastokokous jossa niputetaan kestävän kehityksen linjauksia. Kannattaa seurata uutisia. Esimerkiksi tällainen sivusto on olemassa: http://ilmasto.org/ilmastokokousblogi.

Ahvio näkee Agenda 21:ssä liikkeen kohti totalitarismia. Lisäksi kaikki rattaat eivät pyöri tuon ohjelman toivomalla tavalla. Väestön siirroissa on toimittu toistaiseksi vain yhteen suuntaan, islamin ehdoilla.


Uskonnot - Miksi islam sopii erittäin hyvin näihin ympyröihin?


Perinteinen islamilainen usko ei tunnusta kansallisvaltioita, ei tunnusta isänmaata. On vain globaali ”islamin uskonyhteisö”. Ei ole mitään kansallisia rajoja. Siinä mielessä se eroaa muista uskonnoista.
Rajat pois –sopii myös islamin agendaan. Samalla on myös toinen seikka. Islam on perinteisesti kristinuskon kovin haastaja ja vihollinen. Globalistit ovat ymmärtäneet sen välinearvon kristinuskon aseman murentamisessa. Liikemaailmalle ja islamille on näin löytynyt yhteisiä päämääriä. Buddhalaisuus tai hindulaisuus eivät sovi samaan tehtävään.


Näkymiä edellisen johdosta


Yllä on mainittu tähän globaaliin kehitykseen vaikuttavia taustavaikuttajia. Heillä on tässä prosessissa tukemaan merkittävät voimavarat. Vihollisena on kansallisvaltioajattelu, patriotismi ja perinteinen kristinusko. Vastakkain ovat kansallinen lainsäädäntö ja ylikansalliset sopimukset. Ahviolle näkymät ovat hyvin pessimistiset.

Ilmastopakolaisuus rinnastuu maahanmuuttoon. Ei ole mitään muuta keinoa kuin toimia niin kuin ilmastoprofeetat sanovat. Maahanmuutossakaan ei ole vaihtoehtoja. ”Rajat auki ja miljoonat sisällä ja sitten toivotaan, että saataisiin hommaa kivasti pyöritettyä.” Jos joku esittää vaihtoehtoja niin jo tulee vasta-argumentteja: ”Se on perustuslain vastaista., se on kansainvälisten sopimusten vastaista, se on perusoikeuksien vastaista, niin ei voi tehdä.” Näissä kuvioissa perusajatus on selvä.

Maahanmuuttoagenda haastaa myös konservatiivisen kristinuskon. Tällä luennolla Ahvio ei anna kristityille ohjeita. Lopussa hän haluaa kuitenkin luoda toivoa: ”Siihen vipuun ei pitäisi mennä, että kuvittelee, että vastarinta olisi turhaa.”

Alla on linkkejä Ahvion blogikirjoituksiin. Niistä kahteen viimeiseen Ahvio kehottaa luennossaan tutustumaan. Ensimmäinen on kirjoitettu luennon jälkeen.



LOPUKSI

Olen itse lähinnä traditionalisti ja haluan puolustaa omia kansallisia perinteitämme, pitää kiinni juuristamme. Siksi koen Ahvion nostamat asiat tärkeinä. Näistä kehityssuunnista ja agendoista pitäisi puhua avoimesti. Myös poliittiset puolueet pitäisi panna tiukille, jotta selviäisi puolueiden taustalla olevat todelliset arvot. Mutta valitettavasti niistä nyt vaietaan, mikä puolestaan johtaa perusteettomaan nimittelyyn ja leimakirveiden käyttöön.

Jos luon Ahvion maailmaan hieman etäisyyttä, niin katson, että tästä voi seurata joko dystopia - totalitaristinen ”uljas uusi maailma” - tai sitten se voi olla ihmisille mahdollisuus, avata uudenlaista yhteistoimintaa. Ihmisten eteen voi avautua näkymiä, joihin on sopeuduttava tai ainakin mukauduttava, jotta selvittäisiin. Mahdollisten luonnonkatastrofien myötä ikävätkin asiat ovat mahdollisia ja niiden vastaanottamiseen ihmiskunnalla on oltava henkinen valmius. Ylikansalliset toimivat voivat ottaa vallan niin ulkoisesti kuin myös ihmisten mielissä. Edessä on erilainen kansainvälisyyden täyttämä maailma, jossa turvan tuo ihmisille edelleenkin vain oma lähiyhteisö ja -ympäristö.


Jokainen päättäköön ja uskokoon itse. Olkoonpa kehityssuunta millainen hyvänsä, niin kovilla arvoilla on edelleen langat käsissään. Toivon, että tämänkaltaiset puheenvuorot saavat ihmiset pohtimaan asioita ja tekemään heistä vahvempia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti